Unelmia, wanhoja ja uusia

Lauantai 28.8.2010 klo 20:03 - Tuulikki

Wanhan tavaran hankinta on monelle ihmiselle useimmiten osa jotakin unelmaa. Tietenkin niitä hankitaan myös säästösyistä - saahan niitä usein hyvinkin edullisesti verrattuna nykytavaroiden hintoihin.

Emalinen, hieman kulunut saippuakuppi sopii mökin laiturille hyvin, samoin emalinen vati uusiokäyttöön vaikkapa koiran ruokakupiksi. Wanhojen tawarain myyntiä voi pitää myös ekotekona. On parempi pistää tavara kiertoon kuin heittää roskiin. On hieno juttu, jos vanha valokuvakehys on lapsenlapsen pöydällä, puuämpäri palvelee lampaan ruokakuppina tai vaikkapa vanha ryijy lepää kaupunkiosakkeen olohuoneen seinällä.

 Keräilijät ovat luku sinänsä. Joku on iloinen löytäessään vaikkapa omaan sammakkokokoelmaansa uuden viehättävän sammakon. Tai elefantin niiden aikaisemman 252 lisäksi. Siksi wanhojen tawaroiden kaupassa pitää yleensä olla niin monenlaista ostettavaa. Liikkeessämme on luonnollisesti paljon 1940-1970-lukujen esineistöä, mutta myös antiikkia, yli 100 vuotta vanhaa tavaraa. Kuten upea korurasia, vanhaa Arabian posliinia tai vaikkapa vanha saksalainen viinipikari. Puhumattakaan tuoleista, rukista, höylistä ja muista tarpeellisista työvälineistä.

Ihmisillä on monenlaisia unelmia. On tärkeää, että niitä voi ja myös haluaa toteuttaa. Unelma on kuin suudelma: sen saa vain, jos sen eteen jotain tekee. Monet käyvätkin jatkuvasti kirpputorilta toiselle, antiikkiliikkeestä antiikkiliikkeeseen, aikaansa ja varojaan säästämättä. 

Wanhoissa Unelmissa, on mahdollisuus paitsi tunnelmointiin myös unelmien toteuttamiseen. Kauniit vanhat tavarat odottavat hakijaansa, ja jokaiselle tarvitaan vain yksi ostaja. Liikkeen tavaran kirjo on suuri. Skaala vaihtelee euron  vihreästä lasista sadan euron kahvikuppiin, leluaasista professori Simo Hannulan grafiikkaan ja lottahistoriasta Karin piirroskirjoihin. Hintatasoa jotkut pitävät edullisena toiset kalliina. 

Vanhoja tavaroita on usein myynnissä vain yksi lajiaan. Ajattelen itse niin, että jos joku löytö ehtii mennä sivu suun, ei se ollut minulle tarkoitettukaan. Itse olen kerännyt systemaattisesti yli 40 vuotta esimerkiksi kirjoja. Kirjoja on vaikea vastustaa. Upeata, että vanhemmat ja isovanhemmat ostavat runsaasti myös lapsilleen kirjoja. Yritämme pitää mahdollisimman kattavaa kirjavalikoimaa.

Nuoret ihmiset ostavat Arabian perusposliineja, kuten teemaa ja kiltaa. Vanhaa osataan selvästi arvostaa yhä enemmän. Yksi ansio siitä on varmastikin television antiikki- ja muilla keräilyohjelmilla.