Hae sivuilta

Uusimmat kuvat

Tuotteet

KOIVISTO ILKKA: KOSKEN JÄLKEEN SUVANTO1. P 1978Lue lisää »

Yhteystiedot

Wanhat Unelmat ky
Aniankeskus
Aniantie 2-4 17200 Vääksy Asikkala

info@wanhatunelmat.fi www.wanhatunelmat.fi

Liike
puh. 041-7192610
Tuulikki Juusela
puh. 050 564 1944

Avoinna SYYSKUU-TOUKOKUU pe-su kello 11-18
KESÄKUU-ELOKUU joka päivä kello 10-18

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:874936 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Pääsiäisen tapoja ja tottumuksia

Tiistai 12.4.2011 klo 17:47 - Tuulikki


Pääsiäisviikkoa vietettiin vanhimpina aikoina rauhan ja levon juhlana. Kullakin pääsiäisviikon viikonpäivällä oli oma nimensä:

Sukkasunnuntai,
malkamaanantai,
tikkutiistai,
kellokeskiviikko,
kiirastorstai,
pitkäperjantai,
lankalauantai.

Virrat. Tuomela, Toivo 581.1937

Kun pääsiäisviikko on kylmä, tietää se hyvää vuotta. Jos pääsiäispäivänä vettä sataa, tulee huono heinävuosi. Pitkäperjantaina ei saanu mennä kyllään, naapurin väki pani sikalättiin.

Kokonpoltto oli yleinen tapa. Sitä poltettiin pääsiäislauantaina ja varsinkin nuoriso kokoontui kokonpolttoon. Kun yksi "pääsiäisvalakia" oli poltettu, riennettiin toiselle.

Munien värjäys ja maalaus on monissa maissa kehittynyt omaksi kansantaiteen lajikseen. Meillä yleisintä on ollut keittää munat sipulinkuorien kanssa punaruskeiksi. Lasten suklaamunien koreat päällyspaperit alkoivat tavallaan täyttää samaa tehtävää. Fazerin ensimmäiset suklaatäytteiset Mignon-munat tulivat myyntiin 1896 ja ontot suklaakuoriset 1908. Jälkimmäisten sisältä paljastuva yllätys - vielä 1960-luvulla lähes poikkeuksetta sormus - on ideana peräisin avautuvista korumunista. Pietarissa 1800-luvulla tsaarin hovikultaseppänä toimineen ranskalaissyntyisen Carl Peter Fabergén loisteliaat pääsiäismunat ovat alan tunnetuin ja arvostetuin tuotemerkki

Karjalan siirtoväen ansiosta virpomistapa tuli toisen maailmansodan jälkeen tietoon kaikkialla Suomessa. Viime vuosikymmeninä itäinen virpominen alkoi taajamissa sekoittua läntiseen pääsiäislauantain lastenperinteeseen: pikkunoitina kiertelyyn. Virpojan tavalliset sunnuntaivaatteet vaihtuivat trullin varusteisiin, virpomisaika siirtyi keski- tai iltapäivään ja palkka alettiin vaatia välittömästi.

Munia tuova, kätkevä tai jopa muniva pupu on 1600-luvulta lähtien ollut suosittu satuhahmo niin Saksassa kuin muuallakin, 1900-luvulla myös Suomessa.

Ensimmäinen pääsiäiskortti lienee pantu Suomessa postiin 1871; tosin kuoressa ajan tavan mukaan. Vanhin säilynyt Suomessa painettu pääsiäiskortti on vuodelta 1888. Ruotsissa lapset antoivat toisilleen pääsiäiskirjeitä, joissa oli matkustuslupa ja matkatoivotus Kyöpelinvuorelle. Tapa levisi Pohjanlahden itäpuolelle ja oli esikuvana noita-aiheisille pääsiäiskorteille. Ruotsalainen taidemaalari Jenny Nyström tuki pääsiäiskorttiensa lippuaiheilla Norjan ja Suomen itsenäistymistä.

Rairuohon kasvatus on uudehko pääsiäistapa. Varhaisimpia tietoja siitä on Kotilieden pääsiäisnumerossa vuodelta 1936, jossa talousopettaja Irja Seppänen esittelee "pääsiäisniityn pöydänsomisteena". Tapa on yleistynyt Suomessa vasta sotien jälkeen 1960-luvulla.

Vanhempia, yhä käytettyjä pääsiäispöydän koristeita ovat kotoiset pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa rupeavat pian työntämään hiirenkorvaa. Pajun- ja koivunvarvut liittyvät myös palmusunnuntain virpomiseen.

Kasvihuoneissa kasvatettuja narsisseja ja pääsiäisliljoja on jo 1800-luvun puolella käytetty Suomessa pääsiäiskoristeina. Vihreä ruoho, pajun- ja koivunoksat ja kukat, samoin kuin pääsiäismunat ja pääsiäisjänis, edustavat kevään kasvuvoimaa ja uutta elämää.

Eikä sitten muuta kuin:

Liu lau laskiaista,
lusikka käteen, voita läpeen,
juostaan pitkin Ronttismäkee.

- T. Räty, Räisälä 1935

Avainsanat: pääsiäinen, tavat, koristeet