Hae sivuilta

Uusimmat kuvat

Tuotteet

DEGERMEN PATRICK: SINUSTAKO SEIKKAILIJA?Lue lisää »

Yhteystiedot

Wanhat Unelmat ky
Aniankeskus
Aniantie 2-4 17200 Vääksy Asikkala

info@wanhatunelmat.fi www.wanhatunelmat.fi

Liike
puh. 041-7192610
Tuulikki Juusela
puh. 050 564 1944

Avoinna SYYSKUU-TOUKOKUU pe-su kello 11-18
KESÄKUU-ELOKUU joka päivä kello 10-18

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:741454 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Kuppeja, kuppeja, kuppeja

Lauantai 19.1.2013 klo 13:30 - Tuulikki Juusela

On sanottu, että kahvi on suomalaisten kansallisjuoma. Ennen kuin saimme kahvin, päivä aloitettiin oluella, ja vieraille voitiin tarjota viinaryyppy.  Läntiseen Suomeen kahvi tuli Ruotsin kautta, jossa se jo 1700-luvun alussa oli säätyläiskotien juoma, ja itäiseen Suomeen kahvi omaksuttiin Pietarista.

Jo 1800-luvun lopulla kahvinjuonti oli levinnyt koko kansan pariin. Raittiusjärjestöt edistivät kahvinjuontia alkoholin sijaan 1800-luvulla. Kahvista myös naiset saivat oman juoman.  

Turku oli tärkeä kaupunki vuonna 1946, jolloin Herakles-laiva toi sinne ensimmäisen sodanjälkeisen erän oikeaa brasilialaista kahvia. Sota-aikana, kun kahvia ei saanut, tehtiin korviketta muun muassa paahdetusta viljasta, sikurista ja voikukan juurista.

Kahvin tulon alkuaikoina oli kahvikupin oltava myös juomansa arvon näköinen, kupit suunniteltiinkin koreiksi. Suomeen tuotiin aluksi keraamisia kuppeja Euroopasta. Rörstrand, ruotsalainen porsliinitehdas perusti Suomeen tytäryhtiön lähinnä silloista Venäjän vientiään varten v.1873. Keraamisen  teollisuuden kehittyessä  Suomessa kahvikupit kopioitiin aluksi eurooppalaisista. Muotoiluun ryhdyttiin kuitenkin kiinnittämään huomiota ja tuontikeramiikan kopioinnista irtauduttiin.

Arabian ensimmäiset kahvikupit ovat malliltaan jugend-tyylisiä ja koristeaiheiltaan itämaisia. Iisalmen kulttuurikeskuksessa on kahvikuppinäyttely. Alla olevasta linkistä avautuvan kokoelman vanhin kahvikuppi on vuodelta 1876 ”Japan”, mitä valmistettiin vuoteen 1899 asti. Läheskään kaikkien kuppien mallin eikä suunnittelijan nimiä ole tiedossa.

Kahvikuppien keräilyä harrastavat niin nuoret kuin vanhat, naiset ja miehet. Kahvikupit sisältävät meille suomalaisille kunnioitettavia kansallisia arvoja ja muistoja elämän eri vaiheilta, joita muistellaan katseltaessa vanhoja kuppeja esim. Antiikki-, taide- ja keräilymessuilla.

kerailijan_aarteet.jpg

Lähteet: Keräilijän aarteet

 

 

Avainsanat: kahvikuppi, kuppi, kahvi, Arabia, posliini

Rauhaisaa Uutta Vuotta!

Sunnuntai 26.12.2010 klo 10:57 - Tuulikki

 

Vuoden alkaminen keskeltä talvea ei ole Suomessa niin vanha perinne kuin luullaan. Vielä keskiajalla vuodenkierto miellettiin loppuvaksi satokauden päättymiseen ja syysteurastuksiin, tavallisesti loka-marraskuun vaihteeseen. Suomessa alettiin siirtyä juliaaniseen kalenteriin 1300-luvulla, mutta virallisesti vuoden alku siirrettiin tammikuun alkuun vasta 1500-luvulla.

Satovuoden ennustaminen oli tärkeää, mutta keskeisimmässä roolissa olivat kuitenkin nykyihmistäkin koskettavat rakkaus ja kuolema. Uudenvuodenyönä nuoret neidot kastelivat nenäliinansa tinojen jäähdytysvedessä ja laittoivat sen tyynynsä alle. Tulevan sulhon piti ilmestyä uniin.

Tinaa valettiin juhlaväen lisäksi talon tontuille tai haltijoille. Ennustukset olivat lähes samat kuin nykyisin: röpelöt toivat rahaa, kruunukuviot mainetta, haaraumat vieraita. Tinan valaminen oli säätyläisten 1700-luvulla Ruotsista ja Keski-Euroopasta omaksuma tapa, joka levisi vähitellen talonpoikaisväestön pirtteihinkin.

Uudenvuodenjuhlintaan on kuulunut perinteisesti runsas syöminen. Pitopöydän antimien uskottiin vastaavan runsaudellaan niitä antimia, joita myöhemmin nautittaisiin sadonkorjuun aikoihin.

Uusi vuosi on ollut perinteisesti uusien lupauksien aikaa. Valitettavasti vain hetken ajan vuosi tuntuu puhtaalta ja turmeltumattomalta, kaikille muutoksille avoimelta - sitten arki ottaa ylivallan.

Jospa tämän Uuden Vuoden hyvät lupaukset toteutuisivat itse kunkin kohdalla!

 

 

 

Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto

 

Avainsanat: keräily, perinteet, kirjat, Arabia, Iittala