Hae sivuilta

Uusimmat kuvat

Tuotteet

ALANEN YRJÖ J.E.: EROS JA KULTTUURI1959 1.PLue lisää »

Yhteystiedot

Wanhat Unelmat ky
Aniankeskus
Aniantie 2-4 17200 Vääksy Asikkala

info@wanhatunelmat.fi www.wanhatunelmat.fi

Liike
puh. 041-7192610
Tuulikki Juusela
puh. 050 564 1944

Avoinna SYYSKUU-TOUKOKUU pe-su kello 11-18
KESÄKUU-ELOKUU joka päivä kello 10-18

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:769189 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Kirjamessujen kiehtova maailma

Keskiviikko 28.10.2015 klo 10:02

Wanhat Unelmat osallistui ensimmäistä kertaa Helsingin Kirjamessuille. Olemme olleet monena vuonna Sysmän kirjapäivillä ja Dekkaripäivillä Kouvolassa  kesällä.

Suomessa antikvariaattien toiminta oli pitkään pienimuotoista, asiakaskuntaa oli vähän. Kun ns suuret ikäluokat  vanhenivat, he alkoivat ostaa ja keräillä enemmän vanhoja kirjoja ja alalle tuli myös uusia kauppiaita.

Wanhojen Unelmienkin päämyyntiartikkeleja ovat wanhat esineet, taulut ym. Mutta kuolinpesistä tulee nykyään paljon erinomaisia kirjoja, joten olemme laajentuneet myös kirjaantikvaariksi.

Itse olen ollut Bibliofiilisen Seuran jäsen monta vuotta ja kirjastoni on aika suuri.

Messut oli valtava tapahtuma - yli 80.000 kävijää! Päähuomion kiinnittivät uusimmat menestyskirjailijat, mutta myös antikvaaristen kirjojen osastolle riitti kävijöitä.  Toki osastolla oli muitakin kuin vain antikvariaatteja.

Itseäni ihastutti eniten Suomen Antikvariaattiyhdistyksen nostalginen paperinukkenäyttely.  Wanhoihin Unelmiinkin tulee säännöllisin väliajoin wanhoja paperinukkeja. Mieltä ilahdutti, että osastollamme olevat wanhat kiiltokuwat ja kiiltokuva-albumit kauniine värssyineen tekivät hyvin kauppansa. Pääsivät uusinn arvostaviin koteihin.

Kun monen tuhannen kirjan valikoimasta alkaa kirjoja kerätä messuille paikan koko asettaa valtavasti rajoituksia. Muutamia huomioita ensikertalaiselta. Antikvaarisia kirjoja osastoilla ei paljon näkynyt eikä myöskään kyseleviä ostajia. Myimme muutaman 1800-luvun teoksen. Wanhemmat jäivät liikkeeseen palautettavaksi.

Runot olivat erityisen suosittuja, mikä lämmitti mieltä ja oli myös eräänlainen yllätys. Niitä ostivat niin nuoret kuin vanhemmat, naiset ja miehet. Messujen yksi teema oli venäläinen kirjallisuus, joten Tolstoit ja Dostojewskit tekivät kauppansa, myös tuntemattomammat venäläiset kirjailijat.

Messut on messuiltu, vielä ei ole päätetty osallistuuko Wanhat Unelmat ensi vuonnakin.

Avainsanat: kirjamessut, kirja, kiehtova, maailma, kirjallisuus

Dekkarit - aina ajankohtaisia

Torstai 31.5.2012 klo 21:04 - Tuulikki

Kukapa meistä ei olisi lukenut dekkareita. Noita kihelmöivää jännitystä ykkäpitäviä teoksia. Nuoruuteeni kuuluivat Agatha Christein romaanit, varsinkin neiti Marple. Kotimaisista lähinnä Sariolan teokset olivat mukavaa luettavaa. Marton Taigaakin tuli silloin tällöin luettua. Samoin Outsiderin kertomuksia, joskaan en pitänyt niitä dekkareina.

Edgar Allan Poen klassikon Kultakuoriaisen luin vasta aikuisena, samoin Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes-kirjat. Jälkimmäisistä on tehty monia TV-sarjojakin, parempia ja huonompia. John Deppin tähdittämä elokuva vei mukanaan seikkailuihin.

Tyypillinen lähinnä, brittiläisen kultakauden ”kuka sen teki?” -dekkari koostuu muun muassa seuraavista aineksista:

  • Alussa löydetään ruumis, ilmeisesti rikoksen uhri.
  • Tapahtumapaikka on suljettu (kartano, autio saari), kuten myös henkilöiden piiri, josta murhaaja löytyy.
  • Poliisilaitos on kyvytön ratkaisemaan tapausta, ja murhaa alkaa ratkaista nerokas harrastajasalapoliisi tai yksittäinen poliisietsivä.
  • Kaikilla henkilöillä tuntuu olevan motiivi ja tilaisuus rikokseen tai sitten ei kenelläkään.
  • Salapoliisin tutkimusten edistyessä paljastetaan pikkuhiljaa lisää vihjeitä. Kaikki tarvittavat vihjeet on kerrottu jo hyvissä ajoin ennen kirjan loppua, joten lukijan on periaatteessa mahdollista ratkaista rikos.
  • Murhaaja paljastetaan vasta lopussa, kirjailija pyrkii yllätyksellisyyteen

(lähde: Wikipedia)

1930-luvulla Yhdysvalloissa syntyi ”lämminhenkisen” brittidekkarin vastapainoksi niin sanottu kovaksikeitetty koulukunta. Toisin kuin kultakauden dekkarissa, kovaksikeitetyssä dekkarissa ei ole niinkään oleellista se, miten rikos tehtiin tai kuka sen teki, vaan pikemminkin miksi se tehtiin. Tyypillisenä miljöönä ns. kovaksikeitetyssä  teemassa olivat suurkaupungin kadut.

Suomalaisen rikoskirjallisuuden tunnetuimpiin romaaneihin lukeutuvat Mika Waltarin Palmu-kirjat, joista kaksi ensimmäistä noudattaa juonikuvioltaan lähinnä englantilaisen kultakauden traditiota: murhaaja löytyy tunnetusta piiristä ja paljastetaan vasta lopussa. Mauri Sariolan komisario Susikoskesta kertovat kirjat ovat saaneet itselleen oman yhdistyksenkin.

Tällä hetkellä niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin dekkarit ovat suosittuja myös muualla Euroopassa. Viimeisin lukemani dekkari on Johanna Tuomolan: Minkä taakseen jättää. Siinä rikoksia ratkaisee rikosylikonstaapeli Noora Nurkka.  

Tervetuloa tämänvuotisille Dekkaripäiville Kouvolaan http://www.dekkaripaivat.fi/taxonomy/term/158

Kiintoisaa luettavaa löytyy täältäkin!

http://www.tornio.fi/DekkariNetti

 

 

 

Avainsanat: dekkari, kirjallisuus, jännitys, kauhu

Tunnetko maasi?

Maanantai 9.8.2010 klo 8:37 - Tuulikki

Oman maan kirjallisuuden ja kirjailijoiden tuntemus on tärkeätä. Olisi hyvä ottaa aikaa myös maamme historian tutkimiseen sekä romaaneiden ja runojen lukemiseen - edes kesällä!

Käsityksemme Suomesta ja suomalaisuudesta ovat paljolti lähtöisin suomenruotsalaisilta romantikoilta Johan Ludvig Runebergiltä ja Sakari Topeliukselta. Kummankin kirjoja ostettiin liikkeestäni kesän mittaan innokkaasti - ja molemmilla kotimaisilla kielillä.

Porvoolainen rouva oli tosi iloinen, kun löysi Topeliuksen satuja pikkukirjoina, äidillään ne oli joskus ollut. Topeliuksen teosten arvomaailma kiteytyy satuun Koivu ja tähti, joka kertoo kahden lapsen vaelluksesta vieraalta maalta takaisin kotiin. Satuun liittyvä piirros puolestaan löysi uuden kodin Turun suunnasta.

Eino Leino kirjoitti vuonna 1918: "saatu on valta kansan käteen. Kuinka kansa nyt käyttää sen? Sammua antaako aamunsäteen? Vastaisuus pian näyttää sen." Hyvä kysymys nytkin, kun puhutaan poliitikkojemme uskottavuudesta.

Olen silloin tällöin eri yhteyksissä lainannut Asikkalassa vaikuttaneen Timo Töyrylän runoja. Selatessani hänen muistiinpanojaan 50-luvulta löytyi seuraava runoelma, lehteä en tiedä missä julkaistu. "Katujenkulmauksissa ja tanssiravintoloissa pikkuveljemme tänään kaipaavat ja kiroilevat, juovat haljetakseen kaljaa tai lysähtääkseen viinaa tai uuvuttavat lihaksensa maastojuoksuissa ja painimatoilla. Ajavat pakoputket paukkuen toisiin kyliin jos toisten kylien tytöt…Kovin ajankohtainen tälläkin hetkellä!

 Timo Töyrylä on myös kirjoittanut:

"Astun avojaloillani alkuun, aikaan lapsuuden.

Silloin oli kaikki hyvin - ja taas hyvin kaikki on.

Leikin onni , onni syvin - luonto lohtu loputon.

Mutta ei, onni on siellä, missä he eivät ole. Onni on vain elämällä lunastettava"

Nostalgista, mutta totta. Päivän lehdessä Lordi kertoo ET-elokuvan tehneen häneen lapsuudessa syvän vaikutuksen, isoilla miehilläkin oli ollut kyyneleet silmissä.

 

 

 

Avainsanat: kirjallisuus, lukeminen, nostalgia