Hae sivuilta

Uusimmat kuvat

Tuotteet

REPO EINO S.: PIHLAJANMARJAT - MUISTELUA VUOSILTA 1939-1969WEILIN+GÖÖS 1975, SID, KP REVENNYT, K2-3, 32 LIITEKUVASIVUALue lisää »

Yhteystiedot

Wanhat Unelmat ky
Aniankeskus
Aniantie 2-4 17200 Vääksy Asikkala

info@wanhatunelmat.fi www.wanhatunelmat.fi

Liike
puh. 041-7192610
Tuulikki Juusela
puh. 050 564 1944

Avoinna SYYSKUU-TOUKOKUU pe-su kello 11-18
KESÄKUU-ELOKUU joka päivä kello 10-18

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:741456 kpl

Uusimmat kirjoitukset

Nuortenkirjat - mennyttä maailmaa(ko?)

Sunnuntai 6.4.2014 klo 19:07 - Tuulikki

Jokaisen tutkimuksen mukaan suomalaisten lukutaito on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. Usein kuitenkin kuulee väitettävän, että nuorten (14-17) lukeminen on vähentynyt jatkuvasti. Lukeminen vaatii aktiivista otetta. Eikö sitää enää riittävästi ole?

Lukemisen tutkijan, tietokirjailija Kalevi Kanteleen mielestä kuvallinen media valloittaa enemmän tunne- kuin tietotasolla. Juuri siksi abstraktien asioiden ymmärtäminen on nuorilla lähes hukassa. Kalevi Kantele on tutkinut peruskoululaisten ja lukiolaisten suhtautumista kirjojen lukemiseen. Maailman parhaasta lukutaidosta ei ole iloa, kun sitä ei käytetä. Kansainvälisen PISA-tutkimuksen mukaan juuri Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on kaikista OECD-maista suurin.

Aktiiviseen lukuharrastukseen kuuluvat kirjastokäynnit, lukeminen ja keskustelu. Se on ajankulua, rentoutumista, elämysten hankkimista tai vaikkapa perehtymistä johonkin mielenkiitoiseen harrastukseen. Lukeminen onkin se  pääasia, ei se mitä ja mistä luetaan. Jokainen meistä nauttii lukemisesta, kun saa itse valita luettavat kirjat. Tämän kerron usein liikkeessä esim. isovanhemmille, jotka miettivät kirjan ostoa nuorelle.  Moni alakoulun lukutoukka vieraantuu kirjoista murrosiän myllerryksessä, mutta palaa niiden pariin pahimman finni-iän jälkeen. Tästä olisi vanhempien pidettävä huoli, että löytyisi mukavia kirjoja.

Eräällä kirjamessulla antikvaarin pitäjä kertoi, ettei hänellä  juurikaan ole lasten- ja nuortenkirjoja, kun ei ole kysyntää ja niissä on niin vähäinen kate. Omasta puolestani pidän huolen siitä, että on runsaasti niin lasten kuin nuortenkin kirjallisuutta saatavilla - uutta ja vanhaa. Toisaalta haasteena on myös nuorten osalta se, että lukuharrastus on siirtymässä enenevässä määrin Internettiin, eikä painettua kaunokirjallisuutta enää lueta niin kuin ennen. Eräs nuori asiakkaani totesi: kirja vie tilaa. Kun on pleikkarit, Ipadit ym ym ja pieni oma huone.

Itse opin lukemaan vajaa 6-vuotiaana. Kahlasin kaikki tyttökirjat lävitse, kirjastonhoitaja (opettajani) innosti lukemaan venäläisiä klassikoita (olin alle 10 vuotias), paikkakunnan kirjakauppaan avattiin kirjatili, josta sain ostaa tietyllä summalla aina kirjan. Innostukseni siirtyi poikiini ja pojanpoikaani, vaikka netti näytteleekin suurta osaa kaikkien meidän elämässä. Uskon, että vanhempien esimerkillä on vaikutus! 

Avainsanat: nuortenkirjat, nuoret, kirjat

Rauhaisaa Uutta Vuotta!

Sunnuntai 26.12.2010 klo 10:57 - Tuulikki

 

Vuoden alkaminen keskeltä talvea ei ole Suomessa niin vanha perinne kuin luullaan. Vielä keskiajalla vuodenkierto miellettiin loppuvaksi satokauden päättymiseen ja syysteurastuksiin, tavallisesti loka-marraskuun vaihteeseen. Suomessa alettiin siirtyä juliaaniseen kalenteriin 1300-luvulla, mutta virallisesti vuoden alku siirrettiin tammikuun alkuun vasta 1500-luvulla.

Satovuoden ennustaminen oli tärkeää, mutta keskeisimmässä roolissa olivat kuitenkin nykyihmistäkin koskettavat rakkaus ja kuolema. Uudenvuodenyönä nuoret neidot kastelivat nenäliinansa tinojen jäähdytysvedessä ja laittoivat sen tyynynsä alle. Tulevan sulhon piti ilmestyä uniin.

Tinaa valettiin juhlaväen lisäksi talon tontuille tai haltijoille. Ennustukset olivat lähes samat kuin nykyisin: röpelöt toivat rahaa, kruunukuviot mainetta, haaraumat vieraita. Tinan valaminen oli säätyläisten 1700-luvulla Ruotsista ja Keski-Euroopasta omaksuma tapa, joka levisi vähitellen talonpoikaisväestön pirtteihinkin.

Uudenvuodenjuhlintaan on kuulunut perinteisesti runsas syöminen. Pitopöydän antimien uskottiin vastaavan runsaudellaan niitä antimia, joita myöhemmin nautittaisiin sadonkorjuun aikoihin.

Uusi vuosi on ollut perinteisesti uusien lupauksien aikaa. Valitettavasti vain hetken ajan vuosi tuntuu puhtaalta ja turmeltumattomalta, kaikille muutoksille avoimelta - sitten arki ottaa ylivallan.

Jospa tämän Uuden Vuoden hyvät lupaukset toteutuisivat itse kunkin kohdalla!

 

 

 

Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto

 

Avainsanat: keräily, perinteet, kirjat, Arabia, Iittala

Musiikki elää

Sunnuntai 3.10.2010 klo 17:26 - Tuulikki

 

Musiikki yhdistää ihmisiä ja luo elinikäisiä ystävyyssuhteita, sen tietävät paitsi musiikin ammattilaiset, myös harrastajat. Musiikki ja laulu kuuluvat erottamattomasti moneen elämäntilanteeseen. Lauluilla juhlitaan yhteisön merkkitapahtumia, luodaan yhteishenkeä työhön, tuuditetaan lapsi uneen, iloitaan, surraan ja ratkotaan ristiriitoja.

Kotiseuturakkaus on myös rakkautta kotiseudun musiikkielämään, rakkautta omaan kuoroon ja yhteisiin musiikin hetkiin.

Antiikin filosofien mukaan musiikki syntyi luonnon äänien jäljittelynä. Kalastajat ovat kautta aikojen tarinoineet Ahdin alamaisten lumoavista musiikkiesityksistä, joita seuratessa laivat ajavat karille. Ostoskeskuksissa musiikilla luodaan myyntiä edistävää tunnelmaa – olisikohan Ahdin opeista otettu mallia?

 Ajattelemme ja tunnemme musiikkia – ja musiikki vaikuttaa siihen, miten ajattelemme ja tunnemme. Tutkijoiden mukaan länsimaisen musiikin kolmen perustunteen laaja tunnistettavuus voidaan rinnastaa samojen tunteiden universaaliin tulkintaan kasvonilmeistä. Ilo, suru ja pelko välittyvät musiikista siinä missä kasvonilmeistäkin.

Musiikki ei tunne rajoja, mutta musiikki antaa identiteetin. Musiikin mukana kuulumme johonkin. Musiikki yhdistää nuoret ja vanhat. Musiikki muovaa kulttuureja.

Halu kuunnella musiikkia ja saada siitä elämyksiä on osa musikaalisuutta. Sävelten väliset etäisyydet ja suhteet, intervallit, ovat kuuleman mukaan matematiikkaa. Musikaalinen ja matemaattinen lahjakkuus kulkevat jossain määrin käsi kädessä.

Matematiikkaa ja musiikkia yhdistää myös tietty mystisyys. Kummankaan oppiaineen todellista monimuotoisuutta ei usein ymmärretä: matemaattisuutta pidetään pelkkänä laskutaitona, musikaalisuutta laulutaitona.  Matematiikka on ongelmien luovaa ratkaisua, kuten on säveltäminenkin!

Musiikin opiskelijoille on jo vuosikymmeniä opetettu, että musiikin elementit ovat rytmi, melodia, harmonia ja värisävy. Jean Sibelius kuvaili kuinka A-duuri soi hänelle sinisenä, C-duuri punaisena, F-duuri vihreänä ja D-duuri keltaisena.

Liikkeessä runsaasti nuotteja, laulukirjoja, musiikkikirjallisuutta, LP-levyjä, singlejä, savikiekkoja ja tietenkin CD-levyjä

 

 

Avainsanat: musiikki, äänilevyt, singlet, nuotit, laulukirjat

Rakas wanha kirja

Lauantai 7.8.2010 klo 19:15 - Tuulikki

Olen itse  kerännyt systemaattisesti yli 40 vuotta mm. kirjoja ja toiminut myös Kirjaston Ystävien puheenjohtajana. 

Fiksu kansakoulunopettajani Huittisissa vei villin pienen lukuhaluisen ja -taitoisen tytön kirjastoon. Kansakoululaisena tuli sitten luettua tavanomaisten lastenkirjojen lisäksi Greenet, Tolstoit, Platonit - mitä nyt sattui eteen tulemaan! Opettajani ei paljoakaan toiminut sensorina. Kirjallinen lukuhaluni ja kaikkiruokaisuuteni on perua niistä ajoista. Täyttäessäni kymmenen vuotta isäni aukaisi minulle kirjatilin paikkakunnan kirjakauppaan - ensimmäinen ostokseni oli Grinbergin Kansojen historian ensimmäinen osa! Yrjö Kokon Pessi ja Illusia kuvitettuna lastenpainoksen kului lähes lukukelvottomaksi innokkaissa käsissäni

Olen Bibliofiilisen Seuran "passiivinen, mutta muuten innokas jäsen" Käymme mm. Sysmän kirjapäivllä, Booktorilla Turussa, Vanhan kirjan talvessa Jyäskylässä ym. 

Hyviä kirjoja on vaikea vastustaa. On hienoa, että vanhemmat ja isovanhemmat ostavat paljon kirjoja myös lapsilleen. Siksi haluan tarjota asiakkaille kattavan kirjavalikoiman. Järnefeltin Vanhempieni romaania on tullut ensipainoksina useampiakin - ja heti niille on löytynyt ostaja. Samoin Leinosen Hakkapeliitta-sarjalle. Löysipä sotkamolainen keräilijä 4 puuttuvaa Kiannon kirjaakin liikkeestä heti ensimmäisellä käynnillään.

Englantilaiset matkailijat löysivät edullisesti vuonna 1863 painettuja kirjoja - olivat tosi hurmiossa ne havaittuaan. Saksalainen nuoripari puolestaan löysi kotipaikkakuntaansa Fuldaa kuvaavia 40-luvun kortteja. Ihmetys oli suuri, kun ne löytyivät.

Mielenkiintoisista perikunnista tulee hyvinkin erilaisia kirjoja. Tällä hetkellä liikkeessä on mm. paikallisen keräilijän sotaa koskeva kirjakokoelma sekä hänen erä- ja kalastuskirjakokoelmansa. Niitä on haettu pitkienkin matkojen takaa. Juristiperikunnasta tuli mielenkiintoista filosofista kirjallisuutta.

Avainsanat: kirjat, lehdet, kartat