Suomalaisia sananlaskujaPerjantai 5.6.2015 klo 20:52 - Tuulikki Suuri osa vanhoista suomalaisista sananlaskuista on tehty kalevalaiseen runomittaan. Alla joitakin minulle mieleisiä, rakentavia, hauskoja, hassuja, ilosia, surulllisia, tyypillisiä sananlaskuja. Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää - sitä äitini muistutti päivittäin lapsuudessani Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin - kuului satakuntalaiseen perinteeseen Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston - nopeasti pitää toimia, mutta ahne ei saa olla Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo - kun läksyjen teko takkusi, pitää vain yrittää Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on - pitää edelleen paikkansa! Ei haukkuva koira pure - kun joku oikein pahasti moitti Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää - hyvää muistaa tässä wanhojen tavaroiden keskuudessakin Ei korppi korpin silmää noki - valitettavan monta kertaa huomattu tätä suomalaistakin korruptiota ihmetellessä Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin - pitää vain uskoa vaikeuksien keskellä Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista - kateuden kohteena meistä jokainen lienee joskus ollut Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis - mikä ihmeen kiirus nykyihmisiä vaivaa Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan - pitäisi muistaa aina, vaikkapa pakoliasista keskusteltaessa Hädässä ystävä tunnetaan - tärkeätä ystävä ei se kuinka monta ns. ystäviä on Lisää voi jokainen hakea kirjallisuudesta ja omasta muististaan!
Ja lopuksi: Asiakas on aina oikeassa - ei se aina siltä tunnu!
|
Avainsanat: sananlasku, suomalainen, kirja, lukeminen |