Suomalaisia sananlaskuja

Perjantai 5.6.2015 klo 20:52 - Tuulikki

Suuri osa vanhoista suomalaisista sananlaskuista on tehty kalevalaiseen runomittaan. Alla joitakin minulle mieleisiä, rakentavia, hauskoja, hassuja, ilosia, surulllisia, tyypillisiä sananlaskuja.

Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää - sitä äitini muistutti päivittäin lapsuudessani

Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin - kuului satakuntalaiseen perinteeseen

Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston - nopeasti pitää toimia, mutta ahne ei saa olla

Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo - kun läksyjen teko takkusi, pitää vain yrittää

Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on - pitää edelleen paikkansa!

Ei haukkuva koira pure - kun joku oikein pahasti moitti

Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää - hyvää muistaa tässä wanhojen tavaroiden keskuudessakin

Ei korppi korpin silmää noki - valitettavan monta kertaa huomattu tätä suomalaistakin korruptiota ihmetellessä

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin - pitää vain uskoa vaikeuksien keskellä

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista - kateuden kohteena meistä jokainen lienee joskus ollut

Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis - mikä ihmeen kiirus nykyihmisiä vaivaa

Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan - pitäisi muistaa aina, vaikkapa pakoliasista keskusteltaessa

Hädässä ystävä tunnetaan - tärkeätä ystävä ei se kuinka monta ns. ystäviä on

Lisää voi jokainen hakea kirjallisuudesta ja omasta muististaan!

Ja lopuksi: Asiakas on aina oikeassa -  ei se aina siltä tunnu!